Iisoppi

Kuvaus

Iisoppi on tuoksuva, heinä-elokuussa kukkiva monivuotinen ja monikäyttöinen yrtti. Kukat ovat useimmiten sinisiä, joskus valkoisia tai vaaleanpunaisia. Korkeus 20–60 senttiä. Vanhemmiten varren alaosat muuttuvat puumaisiksi. Kasvia kutsutaankin puolipensaaksi.

Tarvitsee aurinkoisen ja lämpimän kasvupaikan. Maan tulee olla kuohkea ja vettä läpäisevää. Kasvi kestää kuivuutta, mutta ei rikkaruohoja. Siksi kasvupaikasta tulee huolellisesti kitkeä monivuotiset rikkaruohot. Sama ohje tosin pätee moneen muuhunkin kasviin!

Iisoppi – Pohjolan laventeli

Iisoppi on kotoisin Välimeren alueelta, mutta menestyy hyvin Pohjolassakin. Suomessa sitä on kasvatettu apteekkipuutarhoissa ainakin 1600-loppupuolelta lähtien. Sitä käytettiin lääkekasvina ihosairauksien, mustelmien ja ruhjeiden hoitoon.

Voimakasta tuoksua on hyödynnetty käyttämällä yrttiä ilman raikastamiseen. Ruotsalainen puutarhatoimittaja Lena Israelsson luonnehtii kasvia Pohjolan laventeliksi.

Yrtin maku on pippurinen, mitä monet vierastavat. Sitä kuitenkin kannattaa kokeilla esimerkiksi tomaattiruokien maustamiseen tai käyttää kuten rosmariinia. Tuore yrtti on miedomman makuinen kuin kuivattu, varsinkin ennen kukintaa kerätty.

Aikoinaan iisoppia on lisätty liharuokiin rasvan makua poistamaan, mutta tällaiseen tarkoitukseen sitä tuskin enää käytetään. Iisoppi on eräs  Charteuse-liköörin mausteista.

Monissa lähteissä neuvotaan istuttamaan iisoppia kaalimaan viereen. Perusteluna on, että tuoksu karkottaa kaaliperhosia. Tästä ei ole kokemusta, mutta sen olen huomannut, että kukat houkuttelevat kimalaisia ja useita päiväperhosia.

Pohjolan puksipuu?

Iisoppi kestää niin hyvin leikkaamista, että siitä voi muotoilla aidanteen esimerkiksi yrttimaan ympärille puksipuun tapaan. Kasvia voisi kutsua Pohjolan puksipuuksi!
Aidanteeksi muotoilun huono puoli on se, että silloin menetetään kukinta. Talven aikana kuivuneet versot voi kuitenkin joka tapauksessa saksia keväällä. Kasvi ehtii hyvin kesän aikana kasvattaa kukkivat oksat. Siniset kukat sopivat hyvin yhteen monien vaaleanpunaisten kukkien kanssa.

Pitkä historia

Iisopin käytöllä on pitkä historia, mistä kertoo sen tieteellinen nimi Hyssopus officinalis. Tieteellisen nimen jälkiosa officinalis on johdettu latinan kielen sanasta offina, joka tarkoittaa luostarissa olevaa varastohuonetta. Officinalis-sanasta muuten tunnistaa rohtona käytetyt kasvit.

 Hyssopus sanan on arveltu viittaavan kreikan pyhää yrttiä tarkoittavaan sanaan. Raamatussakin kasvi mainitaan. ”Puhdista minut iisopilla, että minä puhdistuisin” (Ps 51:9) Sittemmin on selvinnyt,  että kyse oli eri kasvista, todennäköisesti syyrianiisopista  ( Origanum syriaca).